maanantai 6. huhtikuuta 2015

HYVVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Minä täällä hei.

Surkiat ilmat mutta siitä huolimatta oli kyllä huippu pääsiäinen! En joutunu lauantaina töihin ja sain vaan olla rauhassa Janskun kans monta kokonaista päivää. Meillä se on harvinaista koska työt pilaa aina kaiken. Miehän lopettaisin työnteon samantien jos semmoseen olis mahollisuus. Lottovoittajana voisin esimerkiksi harrastaa töitä satunnaisesti. SEITTEMÄN OIKEIN! ->

Perjantaina me hilipastiin Vantaankoskelle kyllään Janin kavereille. Niillä on siellä ihan sikana kaikkia eläimiä joten sinne pittää aina välillä päästä. Se on kunnon landepöndeskutsi (huomaa etelänveteläsanasto): siellä on hevosia, kissoja, koiria ja uusimpana tulokkaana MINIPOSSU. En oo ikinä koskenu possuun joten se oli nyt kaikkein tärkein tutkittava. Ja maailman söpöin!!!!! Alettiin jo miettiin että jos sittenki possu eikä koiraa...

Tässä lyhyt video possusta:



Lähtiessä käytiin moikkaamassa vielä mun mielestä maailman isointa hevosta. Se on joku semmonen jättirotu kyllä, en vaan muista että mikä. Islanninponi se ei ainakaan oo. :D Oon silittäny tuota kerran ja aloin sillon oikeastaan itkemään niin päätin nyt olla koskematta ollenkaan ja ihastella turvallisen välimatkan päästä. Kilttihän tuommonen jätti on mutta ku ei oo yhtään tottunu mihinkään noin issoon niin pelottaahan se. JA NE HAISTAA PELON!!!!! Komia kaveri.



Lauantaina me ajettiin Porvooseen yhdeksi yöksi. Yövyttiin semmosessa ihanassa boutique hotellissa nimeltä Onni. Se on Porvoon vanhassa kaupungissa kirkkoa vastapäätä. Oltiin Janin kans ihan ihmeissämme kun mentiin sinne ja aristokraatti-antiikki-fiini-mummola-tyyliin sisustetussa aulassa meitä oli vastassa herra, joka toivotti tervetulleeksi ja ehdotti heti alkuun lasillisia proseccoa. Sehän sopi. :D Meidän siemaillessa kuplivaa herra kantoi meidän laukut huoneeseen. Jani sano menneensä samantien Facebookkiin reittaamaan Hotelli Onnille viis tähteä haha.
Herra Stenros kertoi talon kuuluneen aiemmin eräälle rikkaalle suvulle, sitten sen oli omistanu ilmeisesti Porvoon kaupunki ja vuonna 1999 nykyiset omistajat oli ostanu sen ja tekassu siitä hotellin. Ihan uskomattoman hienosti olivat onnistuneet säilyttämään 1800-luvun alussa rakennetun talon hengen käsinmaalattuja tapetteja myöten. Sisällä uinuva sisustajamummo herää ja himoitsee ANTIIKKIA. Onneksi tuo mun mies on jo melkonen antiikki niin kutina helepottaa.

Hotellin nettisivuilta voi ihastella kuvia:  http://onniporvoo.fi/hotel/.
Suosittelen! Jansku antaa myös hyväksynnän hylkeen. Ainiin ja aamiainen/brunssi oli HUIKEA. Nimim. Helposti meni kaks täyttä lautasellista alas.



Proseccot ykkösellä alas (no ei) ja lähettiin syömään myöskin vanhassa kaupungissa sijaitsevaan ravintola Wanhaan Laamanniin. Se on semmonen paikka johon me mennään aina jos on jotain spesiaalimpaa päivää. Tai niillä on vaihtunu menu. :D Koska kaikki mahdollinen siellä PITÄÄ kokea.
Otettiin jo perinteeksi muodostuneet kuuden ruokalajin maistelumenut ja viinipaketit päälle. Parasta siinä on se, ettei saada etukäteen tietää mitä ruokaa sieltä tullee. Se vaan tiedetään että saadaan kaks alkuruokaa, kaks pääruokaa ja kaks jälkkäriä. Jännittävää!
Ja ne ruuat... Ei saakeli miten ne onnistuu joka kerta yllättämään ihan täysin! Wanhassa Laamannissa ruoka on oikeasti kekseliästä ja erilaista mutta siinä näkkyy ainakin mun silmään skandinaaviset vaikutteet. En mie kyllä ruuanlaitosta mittään ymmärrä mutta näin sanoisin. :D Ihana asia on myös se, että siellä suunnitellaan kauden menut aina kotimaisten raaka-aineiden sesongin mukaan. Ja joka ikinen kerta me poistutaan sieltä onnellisina. Ihan niinku se ei riittäis että ruoka on täydellistä niin palvelukin on! Kauhia tämmönen mainostusteksti mutta ku SE ON OIKIASTI NIIN HYVÄ PAIKKA!

Instasin muutaman ruokakuvan samaiselta illalta aiemmin:









Tarkkasilmäisimmät huomaa varmaan, että kuvia on vaan viis vaikka menu oli kuuden ruokalajin... Mie unohin ottaa kuvan ensimmäisestä jälkkäristä, juustoista! Taisin innostua niin että en muistanu. Mutta oli siis kolmea ihanaa juustoa, balsamicogeeliä ja karamellisoituja pekaanipähkinöitä. NAM.

Ahmimisen jälkeen mentiin Porvoon Paahtimoon muutamille ja puoliltaöin takas hotellille koska ei vanha ennää jaksa. Eilen ajeltiin sitten takasin kottiin aamupäivällä koska tuli kiire päikkäreille. Edelleen, vanha ei ennää jaksa. :D

Hauskaa viimistä pyhäpäivää ennen sitä ARJEN PYÖRITYSTÄ! Jos mie jottain vihhaan niin sitä ku joka paikassa on aina tuo ARJEN PYÖRITYS ja LAPSIPERHEEN ARJEN PYÖRITYS. Raivostuttava :DD

Heippa!

Suvi xx

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Vapaus ei nyt ihan jäänytkään käteen...

Viime päivät on menny kivasti kodin vankina, täältä kirjottelee kakkatukkanen, meikitön, pierukalsareissa öllöttävä nuhanenä. Mutta huomenna mie "pääsen" jo takas töihin! Jihuu... Ajattelin vain ilmoittaa, että laitoin tän mun pikku blogin Blogloviniinkin. Tai siis, luulen laittaneeni. En oikein ossaa heh!

Tässä kuvia kaikesta jännästä mitä oon puuhastellu viime päivinä:




Aktiivinen elämäntyyli. :D
Outoa kyllä, saatiin lauantaina siivottua koko koti nätiksi! Tässä pieni kuva meidän keittiöstä:



Samana päivänä oltiin kyllä vähän tyhmiä ja mentiin käymään kylässä vaikka oltiinkin molemmat Janskun kanssa vielä kipeitä. Mutta kun siellä kylässä oli HÄN:



Ja olihan siellä ihan sikana pullaakin. Rantakuntoon 3015. ->

BALAILLAAN! 

Suippa


<a href="http://www.bloglovin.com/blog/13828111/?claim=3ex7882nkf4">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>


torstai 12. maaliskuuta 2015

TSAU!

Täällä sitä saikutettaan pää täynnä räkkää! Pitihän se arvata, että heti ku tullee kovan työputken jälkeen yks vappaapäivä niin tietty sitä sairastuu. Mulle käy aina samoin sillon kun alkaa esimerkiksi joku loma, puolet ajasta mennee pää aivan tukossa. Kuulemma tarkottaa sitä, että on ahkera pikku työläinen. Joopa joo... :D


Viime viikolla hinkattiin euroja Jumbon Pyöreillä Päivillä, muuta en oikein ehtinykkään tehä enkä aatella. Oli vähän kaikenlaista TIETOTEKNISTÄ ongelmaa töissä niin se vähän ressas mutta selvisinpä mie siitäki! Eikä ollu näin jälkeenpäin aatellen ees paha. :) 

Tän viikon maanantai oliki poikkeuksellisen jännä! Janskua pyydettiin Ylen Aamutv:n suoraan lähetykseen kertomaan polkupyörän keväthuollosta ja mie pääsin mukkaan kulissien taakse! Aamukuudelta tosiaan hilipastiin Pasilaan Ylelle, Jani sai meikkiä naamaan ja pääsi sitten telkkariin kertomaan lempiaiheestaan, eli niistä saakelin pyöristä. :D Hitto että olin ylpeä siitä ku katoin lähetystä siitä lämpiön tv-ruudusta, toinen on niin fiksu ja taitava. :) Siellä lämpiössä sai aamupallaa (ilimasta ruokaa jes!) ja me kirjotettiin nimet vieraskirjaan.

Illasta kävin syömässä mun parhaan ystävän kans jo perinteeksi muodostuneet sushiöverit Helsingin Fukussa. Suosittelen! Pohjosessa ei mun tietojen mukkaan oo vissiin mittään sushibuffetteja. Jos on, niin saa kertoa! Muuten: Etelä 1, Pohjonen 0. :(


Loppuviikko menneeki todennäkösesti peiton alla, suunnittelin jo pientä seitinohutta salonkihumalaa lauantaille koska on vappaa viikonloppu, mutta nyt se taitaa jäähä.
Nyt ku on reilun vuoden seurustellu niin huomaa kyllä mummoutuneensa ihan täysin. Ei ossaa oikein ees aatella mittään baariinmenoa ja hullua tamppausta tanssilattialla skumppalasi kädessä, vaan mieluummin sitä oikiasti ottaa kotona pari lasia punkkua ruuan kans ja mennee nukkumaan. :D Ennen olin raju! Nyt vaan mummukka. 
Siks tää viikonloppu oliski ollu optimaalinen ajankohta pikku pämppäykselle ku kerranki teki mieli. Mutta eiköhän niitä viikonloppuja tuu! Ja kaapissa on jallua!

Sain eilen postissa uuden kevättakin, semmosen tosi haalean vaaleanpunasen öö bleiserin..? Semmonen longline blazer, tiijättekö? Sitä olis tarkotus esitellä jossain vaiheessa kunhan tässä tervehtyy takasin suurinpiirtein ittensä näköseksi. Juuri nyt habitus on... noh, ei niin ihana. :D Hovikuvaajakin on varsin kiireinen mies, eikä mulla oo itellä minkäännäköstä valokuvaustaitoa joten oon ehkä vähän huono bloggaaja siinä mielessä että ei mua ees kiinnosta valokuvaus juuri millään tasolla. Anteeksi! Hienot kuvat on hienoja ja niitä on kiva kattoa mutta en koe että ite jaksaisin ottaa semmosia ja värkätä joittenki linssien kans haha. Tässä yksi mun taidonnäyte:


Kivvaa ku aurinko paistaa täällä etelässä kuulemma vielä ainaki viikon putkeen!! Huippua. Näkkyy myös kivasti tässä kotona ollessa sentin pölykerrokset kaikkien huonekalujen ja tavaroiden päällä ku ihanasti avvaa nuo sälekaihtimet ja antaa kodin oikein KYLPEÄ valossa. Hyi... Kukahan tekis meillä kevätsiivouksen? Vois maksaa äitille matkaliput tänne ku sillä A) varmasti kiinnostaa tulla siivoaan ja B) sen suuri intohimo on päästä marmattaan mulle siitä kuinka "Sie oot NAISIHIMINEN! Kenneen lie sinusta tuommonen porsas tullu...! Olenko minä joku sinun piika?!" 
Mun mielestä Jansku on ihan yhtä syyllinen tähän tilanteeseen mutta ei tietenkään äitin mielestä koska se on "lempivävy"... Öö, mie oon sun LAPSI?! :D

Tässä cockerspanieli (eli mie, huomaatte varmasti yhdennäköisyyden) on menossa ulos uhmaamaan luonnonvoimia. Huoli tukasta on nähtävissä kasvoilla. 


Katoin just säätiedotusta, koko maassa paistaa aurinko! Mie usutan kaikki nyt pihalle mahollisuuksien mukkaan ku en itte pääse! Nauttikaa!!!! Ja muistakaa SPF.

Suvi xx

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Mikä ihmeen Muruanna?

Muutaman mutkan kautta Uudellemaalle (Uusimaalle? Wtf, MITEN?!) päätynyt henkeen ja vereen rovaniemeläinen aikuinen ihminen päätti aloittaa bloggaamisen. Miksi? Siks koska mie voin! Tää ei oo mikkään fitnessblogi, ruokablogi, muotiblogi, kauneusblogi eikä lifestyleblogi. Tai no, ehkä jollain tasolla ei mittään noista ja toisaalta taas juuri noita kaikkia. Tämän blogin tarkotus ei oo olla niin kauhian vakava vaan ehkä jotenki olla mahdolliselle lukijalle (äiti...) semmonen "hehheh olipa hassu" luettava. Semmonen mun näkönen blogi. Jännittää hulluna lähtiä tämmöstä tekkeen näin vanahoilla päivillä, mutta ei kai se mittään haittaakkaan. Ei oo ainakaan isompaa perintöä tulossa niin samapa tuo :D



Aloitan siis perustiedoista: Oon Suvi, 27-vuotias vaatealalla työskentelevä nainen. Kuten aiemmin mainitsin, oon alunperin rovaniemeläinen ja rovaniemeläisenä oon itteäni aina pitäny, ihan sama missä oon asunu. Nytkin oon rovaniemeläinen Keravalla (joo mie asun täällä!), en keravalainen. :)  
Ennen tänne etelään muuttoa asuin tietty Rollossa, sitten opiskelujen ajan Oulussa ja vaihtarivuoden Keski-Euroopassa. Lopulta KOHTALO puuttui peliin ja tapasin elämäni miehen, Janskun, ja äkkilähtö Keravalle oli jo edessä. Kulttuurishokilta en ole säästynyt. :D

Mie tykkään äitistä, Janskusta, mun kavereista, eläimistä, ruuasta, koripallosta, musiikista, leffoista ja isosta tukasta. Eli ihan normaaleista asioista. Ja sitte mie tykkään vaatteista. Ai että mie tykkään vaatteista! Siispä tässä blogissa todennäköisesti tullee näkymään jottain vaatejuttujakin, koska ne on niin kivoja.

Siinäpä ehkä näin alkuun ne tärkeimmät. Tai ainakin ne, mitä osasin ekassa (iik!) postauksessa kertoa. Onpa hassua! 




Erään ystäväni (ja tiettävästi monen muun) "lempi"lausahdusta lainaten:

Palataan astialle,

Suvi xx